Todistusvoimainen sopimus kahdella kielellä – mahdotontako?

Kääntäminen on elintärkeä osa kansainvälistä oikeusviestintää, mutta juridisten tekstien kääntäminen on problemaattista aivan eri tavalla kuin esimerkiksi lääketieteellisten tai teknisten tekstien kääntäminen. Muissa erikoiskielissä lähde- ja kohdekulttuurit eivät juuri eroa tavoissa, joilla erikoisalaa käsitteellistetään, mutta oikeuskieli on yksinomaan riippuvainen tarkastelun kohteena olevasta oikeusjärjestelmästä.

Lisäksi sopimustekstien ja muiden juridisten tekstien kääntäminen edellyttää, että alkukielisen tekstin pitkät virkerakenteet hahmotetaan oikein ja asioiden keskinäiset suhteet pystytään jäljentämään täsmällisesti samalla tavalla kohdetekstissä. Kääntäjän tulee myös tuntea oikeuskielen kiteytyneet ilmaisutavat.

Termien vastaamattomuutta vastaan

Yksi juridisten tekstien kääntäjän tärkeimmistä taidoista on myös käsitejärjestelmien hallinta. Termien ja vastineiden vertailussa kääntäjän täytyy kyetä nopeasti havaitsemaan, vastaako kohdekielisen termivastineen käsitesisältö lähdetermiä vai tuleeko lähdetekstin termin vastineena käyttää jotain muuta käännösstrategiaa, mikäli kohdeoikeusjärjestelmästä ei löydy vastaavaa termiä.

Oikeusjärjestelmiin ja oikeuskielen kommervenkkeihin perehtyneellä kääntäjällä on muutamia strategioita käsitejärjestelmien eroista johtuvien käännösongelmien ratkaisemiseksi.

Termin vastineena voidaan käyttää esimerkiksi selittävää parafraasia, jolla rajataan kohdeoikeusjärjestelmästä löytyvä laajempi termi vastaamaan lähdeoikeusjärjestelmän termin kapeampaa käsitesisältöä. Toinen vaihtoehto voi olla luetteleva käännös, jossa lähdekielisen termin käsitesisältö saavutetaan kahdella tai useammalla kohdekielisellä termillä.

Kolmas, ja omasta mielestäni soveltuessaan ehdottomasti täsmällisin strategia on käyttää sitaattilainaa eli lainata lähdekielinen termi kohdetekstissä sellaisenaan esimerkiksi suluissa käännöksen perässä. Näin voidaan varmistaa versioiden välinen kongruenssi ja käännöksen täsmällisyys.

Juridinen englanti kääntäjän kauhuna

Englanti on erityisen pirullinen kieli lain ja hallinnon alan käännöksissä: yhtäältä englannin status lingua francana tekee siitä ilmiselvän valinnan kansainvälisessä juridisessa kanssakäymisessä, toisaalta oikeusenglanti on juurtunut syvälle englantilaisperäiseen common law -oikeuteen. Sellaisenaan se ei siis sovellu kuvaamaan mannereurooppalaista oikeusperinnettä, josta suomalainenkin oikeusjärjestelmä on perujaan.

Englannin käytön ongelmat eivät myöskään liity ainoastaan termistöön. Ylipäänsä common law -juristien tapa hahmottaa lakia ja oikeuskielisiä tekstejä on todella erilainen suomalaisiin juristeihin verrattuna. Common law -perinteessä teksteistä pyritään tekemään mahdollisimman tarkkoja, jotta voidaan varmistaa tekstin kattavan joka ikisen laatimishetkellä ennustamattomankin tilanteen, sillä common law -maissa oikeusriitojen aloittamisen kynnys on matala ja ennakkotapaukset toimivat oikeuslähteenä. Toisin kuin Suomessa common law ei myöskään rajoita sitä, mistä voidaan sopia; se, mikä on sovittu, on sovittu.

Sopimuksen kääntäminen itse voi tulla kalliiksi

Sopimuksen kääntäminen suomesta englanniksi on haastava työ ammattikääntäjällekin. Kansainvälisissä sopimuksissa varovaisuus on kuitenkin valttia, ja ehdottomasti halvempaa ja riskittömämpää on käyttää ammattilaisen palveluita kuin yrittää kääntää sopimustekstiä itse.

Vertailevaan oikeustieteeseen perehtynyt juristi voi tuntea oikeusjärjestelmien erot mutta ei osaa välttämättä välittää lähdekielestä kohdekielelle oikein virkerakenteita ja asioiden keskinäisiä suhteita. Saumaton yhteistyö kääntäjän ja juristin välillä onkin paras resepti onnistuneeseen sopimuskäännökseen.

Erikoistuin opinnoissani lain ja hallinnon alan tekstien kääntämiseen. Keväällä 2019 julkaistussa gradussani vertailin juridisen englannin tekstuaalisia piirteitä Euroopan Unionin asetuksissa ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin antamissa laeissa.

Lähteet:

Mattila, Heikki E. S. 2017. Vertaileva oikeuslingvistiikka. Juridinen kielenkäyttö, lakimieslatina, kansainväliset oikeuskielet. 2. painos. Helsinki: Alma Talent.
Koski, Niko 2019. Juridinen euroopanenglanti, common law ja suomalaisten säädösten englanninkieliset käännökset : Vertaileva korpustutkimus. Tampereen yliopisto, pro gradu -tutkielma. URN: http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201906262277.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *